Joensuun kanava

kohde 3.

Joensuun kanavan suunnitteli insinöörikapteeni Bror Berndt Otto Höök (1834-1901). Höök aloitti sotilasuralla 1856, mutta alkoi opiskella yksityisesti insinööritieteitä vuonna 1816. Höök nimitettiin 1871 Pielisjoen kanavien kanavapäälliköksi. Hän johti esim. Taipaleen, Ahkionlahden ja Pielisjoen kanavien rakennustöitä ja laati useita rakennussuunnitelmia.

Joensuun kanavan rakennustyöt aloitettiin elokuussa 1870. Kanava rakennettiin puusta ja siihen tuli kääntöporttisilta. Joensuun kanavan pituudeksi tuli 537 metriä ja pohjaleveydeksi 7,7 metriä. Koko Pielisjoen kanavoinnin loppusumma oli 2,6 milj. markkaa.

Kanava pysyi miltei sellaisenaan 1900-luvulle saakka, kunnes puusulku tehtiin uudestaan betonista 1918-1923.

Kanavan valmistumisen jälkeen kaupungin väestönkasvu oli nousussa 1880-luvulla.

Suurimmat alukset, joiden kanavasta sallittiin purjehtia, olivat 31,2 metriä pitkiä, 7,1 metriä leveitä ja kulkivat 1,5 metrin syvyydessä.

1960-luvulla heräsi ajatus rakentaa Joensuun kanavasta uittosulku. Kuurnan uittosulun valmistuttua, vanhoista kanavoista oli käytössä enää Joensuun kanava. Tukkiniput laskettiin virtaa myöten kanavan ohi ja tämän menettelyn takia niput usein hajosivat koskessa. Joensuun sulun uusiminen ja suurentaminen palveli paitsi uittoa, myös laivaliikennettä. Kanavan suurentaminen edellytti proomuliikenteen aloittamista Pielisjoella.

Joensuun uittosulku rakennettiin vuosina 1971-1973. Se sijoitettiin vanhan kanavan paikalle. Sulku on tyypiltään sektoriportein varustettu allassulku. Se on 160 metriä pitkä ja 2,4 metriä syvä. Sulun putouskorkeus on ainoastaan 0,3 metriä.

Uittosulun toiminnot ovat kokonaan sähköistetty. Sulun käyttöhuoneessa ovat laitteet, joiden avulla voidaan valvoa ja hoitaa sulkuporttien, avattavan maantiesillan ja rautatiesillan toimintoja.

Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki on Venäjän kaksipäinen kotka, joka istuu graniittipaaden päällä. Se sijaitsee Joensuun kanavan luona Suvantosillan puoleisella niemellä. Venäjän symboli oli kanavan valmistumisen myötä helppo valinta, sillä tuolloin kaksipäinen kotka symbolisoi myös Venäjän tsaaria Aleksanteri II:sta, jota maassamme kunnioitettiin ja ihaltiin. Aleksanteri II aikana (1855- 1881) alkoi Suomen nopea vaurastuminen ja yhteiskunnallinen kehittyminen. Hänen aikanaan Suomessa saatiin jälleen valtiopäivätyöskentely käyntiin. Uudistukset seurasivat toisiaan, mm. Kunnallinen itsehallinto uudistettiin ja Suomeen taattiin elinkeinovapaus. Suomeen saatiin oma raha, markka, ja jopa oma sotaväki oli Aleksanteri II aikana mahdollinen. Ei siis ihme, että Joensuun kanavan valmistumista haluttiin juhlistaa Venäjän kaksipäisellä kotkalla.

Lähteet:
Suomen kanavoinnin historia.
Joensuun 1987 kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojeluskohteet.
Haastattelu: Väinö Piironen, Joensuun kanavan eläkkeelle jäänyt sulkumestari.

Etusivu | Info | Kartta |Tekijät | Sivun alkuun