Valikko

Pyhän Nikolauksen kirkko

kohde 1.

Pyhän Nikolauksen kirkko

Kun Joensuun kaupunki vuonna 1848 perustettiin, kuuluivat kaikki täkäläiset ortodoksit Taipaleen ortodoksiseen seurakuntaan. Koska Joensuu sijaitsi aivan seurakunnan laidalla, se tahtoi jäädä hieman pimentoon. Näin ollen kaupungin ortodoksit, joita oli noin 100 alkoivat suunnitella omaa seurakuntaa, jonne piti tietenkin saada oma kirkko.

Asian tiimoilta pidettiin useita kokouksia, mutta hanke ei aluksi näyttänyt toteutuvan rahoituksen puuttuessa. Rakennusrahaston karttumista hidastivat mm. tuolloin Joensuuta ja koko Suomea koettelevat nälkävuodet sekä ortodoksien vähäinen määrä kaupungissa.

Ensimmäinen askel kohti suunnitelman toteutumista otettiin, kun Pietarissa toimiva Pyhä Synodi, silloinen korkein kirkollinen hallintoelin myönsi kirkon rakentamista varten noin 15650 ruplan suuruisen avustuksen. Samalla se hyväksyi G.F Karpovin laatimat kirkon piirustukset.

Utralainen Gustav Henriksson pääsi helmikuussa aloittamaan rakennustyöt rahalahjoituksen turvin. Rakentaminen suoritettiin yhtäjaksoisesti ilman suurempia ongelmia. Kirkko valmistui vuonna 1887. Tässä vaiheessa on kuitenkin huomattava, että kirkon ulkoasu oli rakennettaessa muuttunut huomattavasti Karpovin alkuperäisestä suunnitelmasta. Kirkko sai lisäkoristukseksi sivuilleen katetut terassit, koristeellisuutta lisättiin ja arkkitehtuuri poikkesi suunnitelmista tilojen ryhmittelyn ja sisäpintojen jäsentelyn suhteen. Länsitornin kylkiäisistä tuli suunniteltua leveämmät ja koko kirkosta aiottua pidempi.

Pääsisäänkäynnin eteen kohosi koristeellinen kolminousuinen portaikko katoksineen. Tornin pääte ja laterniini ortodoksisille kirkoille tyypillisine sipulikupoleineen sisältävät paljon yksityiskohtia. Kun tähän lisätään sisäpintojen vuorauksen monimuotoisuus erilaisine listoituksineen ja koristuksineen voidaan kirkkoa pitää 1800-luvun ortodoksisen puukirkkoarkkitehtuurin merkkiteoksiin kuuluvana rakennuksena. Kirkko on samalla pääte kaupunkirakenteellisesti tärkeälle Kirkkokadulle, jonka toisessa päässä sijaitsee Joensuun Evankelisluterilainen kirkko.

Kirkon vihki silloinen Pietarin metropoliitan vikariopiispa Antonio, josta tuli myöhemmin Suomen arkkipiispa. Vihkipalvelus toimitettiin syyskuun 25.päivänä vuonna 1887. Kirkko pyhitettiin Lyykian Myrran arkkipiispan, Pyhän Nikolauksen muistolle. Kirkko otettiin käyttöön kesällä 1888 ja oma kirkkoherra astui virkaan 1894.

Osa kirkon runsaasta ja näyttävästä irtaimistosta on saatu lahjoitusten muodossa. Kenraalikuvernööri Heiden lahjoitti kirkkoon ehtoollisvälineet. Pietarilainen kauppayhtiö "Veljekset Jeliselev" lahjoitti vuonna 1890 papiston jumalanpalveluspuvut ja alttaripöytien tekstiilit. Kirkon isäntä M.Höttönen lahjoitti 1890-luvulla mm. kruununvalaisimen ja evankeliumikirjan. Kirkon kaunis ikonistaasi on tilattu Pietarista. Sähkövalot kirkko sai lahjoitusvaroin v.1921.

Sisällä kirkossa on yhteensä 350 seisomapaikkaa. Kirkko on todettu useaan otteeseen aivan liian pieneksi, sillä vuosien varrella Joensuun ortodoksien määrä on luonnollisesti kasvanut. Kirkkoa käytetään ahkerasti. Normaalien jumalanpalvelusten lisäksi siellä pidetään paljon hautajaisia, kastajaisia ja vihkiäisiä. Lisäksi järjestetään yksityisten seurakunnan jäsenten pyytämiä jumalanpalveluksia.

Pyhän Nikolauksen kirkko

Pyhän Nikolauksen Kirkko on rakennushistoriallisesti jo niin arvokas rakennus, että Museovirasto on ottanut sen suojelukseensa. Virasto mm. määräsi, että kirkko maalataan 90-vuotis päivänsä kunniaksi ruskeaksi. Välillä kirkko ehti olla valkoinen, mutta alkuperäinen väri oli vihertävä. Kirkko on ikäänsä nähden vielä todella hyvässä kunnossa. Kirkolla on ja tulee olemaan suuri merkitys Joensuun ortodoksien seurakunnan jäsenille.

Etusivu | Info | Kartta |Tekijät | Sivun alkuun