ALUE JA ULKOASU

Joensuun pommitukset

kuva

Joensuun pommitukset talvisodassa (1939-1940)

Talvisodan alussa Joensuu sai olla suhteellisen rauhassa vihollisten ilmahyökkäyksiltä. Tosin tämän 105-päiväisen sodan alusta asti neuvostoliittolaiset pommikoneet lensivät Joensuuhun saakka, mutta vasta helmikuun kuudentenatoista päivänä 1940 Joensuu koki ensimmäisen ilmahyökkäyksen. Tuota päivää edeltävänä yönä Kettuvaara, Peltola ja keskusta joutuivat kukin vuoroonsa lyhyen pommituksen kohteeksi. Pommitukset jatkuivat seuraavina iltoina ja öinä runsaan viikon ajan. Pommit putosivat milloin minnekin puolelle kaupunkia. Sanottakoon tässä välissä, että 19. helmikuuta yön ensi tunteina tapahtunut ilmahyökkäys oli hyvin keskitetty, mutta useimmat pommit putosivat kaupungintalon ja pakkahuoneen väliseen puistoon. Pakkahuone vaurioitui ja Turistihotellista, joka sijaitsee Ranta- ja Suvantokadun kulmassa, särkyi kaikki ikkunat. Tasan kahta päivää myöhemmin pommit hajosivat Haapajoen ja keskikaupungin väliselle alueelle. Talouskoulu ja ns.Tsokkisten talo vaurioituivat. Ilosaarelle ja siltojen väliselle aluelle pudonneet pommit eivät aiheuttaneet tuhoja. Talvisodan kokonaistase osoittaa, että talvisodan aikana Joensuu kohtasi kahdeksan ilmapommitusta. Niissä pudotettiin 66 pommia, jotka aiheuttivat omaisuus vahinkoja, henkilömenetyksiltä kuitenkin vältyttiin.

JOENSUUN POMMITUKSET JATKOSODASSA

Talvisodan aikana Joensuuhun kohdistui kaikkiaan 11 pommitusta, joista ensimmäinen tuli vasta 16.2.1940. 1.12.1939 venäläiset alkoivat pommittaa Suomea. Ensimmäiset pommitukset Joensuuhun tulivat 16.2.1940 tähtäimessä olivat sillat, koska eniten vaurioituneiden rakennusten luettelossa olivat Ilosaaren rakennukset, satamakonttorit, tyttökoulu ja pakkahuone. Kaupungin alueelle osui kaikkiaan noin 70 pommia, jotka eivät surmanneet ketään ja haavoittivatkin harvoja. Rintamataisteluissa kaatui 20 joensuulaista.
Joensuun pommitukset olivat yllättäviä, koska Joensuu ei ollut merkittävä sotilaskohde eikä tukikohta. Sairaalatoiminta alkoi Joensuussa yleistyä sodan aikaan. Uuden sodan liikekannallepano, kenttäarmeijan keskitys ja sen huolto tekivät Joensuusta kesällä 1941 tärkeän sotilaskohteen. Kaupunkiin ja sen ympäristöön oli keskitetty Karjalan Armeijan VII armeijakunta ja armeijan ilmapuolustuksen aluekeskus, joka toimi koko jatkosodan ajan kaupungintalossa. Samoin Karjalan Armeijaa tukevan toisen lentorykmentin kolmen laivueen noin 60 konetta olivat Joensuun lähistöllä joko Onttolan lentokentällä tai tilapäisillä kentillä kaupungin ympäristössä.
Sodan aikaan Joensuussa oli myös elintarvikepula: kahvi, suola, sokeri ja muut elintarvikkeet loppuivat. 25.6 - 4.7.1941 välisenä aikana kaupunkia pommitettiin seitsemän kertaa. Kaikkiaan 51 rakennusta pommitettiin huomattavasti.
Välirauhan aikana kaupunkiin rakennettiin lisää väestönsuojia: kaupungintalon alle saatiin tilat 200 hengelle ja korttelisuojat rakennettiin keskustan alueelle. Ne olivat tarpeen, sillä 25.6.1941 Joensuu joutui 15 viholliskoneen pommitettavaksi. Vuonna 1942 Joensuuta ei pommitettu eikä muitakaan ilmahyökkäyksiä ollut.
Seuraavana vuonna tuli tappioita: neljä pommitusta, kaksi kuollutta ja seitsemän loukkaantunutta. Suurin pommitus oli toukokuun toisena päivänä: kaksi henkeä kuoli ja viisi haavoittui (1943). Illalla neljäs huhtikuuta vuonna 1944 kaupunkia pommitettiin kerran. Tuhot olivat suuret: asemalle pudonneet pommit tappoivat viisi henkeä ja neljä haavoittui.

SOTAVUODET

Jatkosodan aikana vallatun Itä-Karjalan sotilashallinnon keskus oli Joensuussa vuoden 1941 marraskuusta vuoden 1943 maaliskuuhun. Sotilashallintoesikunta sijoittui "väliaikaisesti" Joensuuhun, koska sitä ei saatu mahtumaan päämajan tuntumaan Mikkeliin. Joensuun jälkeen sotilashallintoesikunta muutti luonnolliseen keskukseensa Äänislinnaan.

Joensuun muuttunut asema talvisotaan verrattuna näkyi siinä, että 25.6 - 4.7 1941 välisenä aikana kaupunkia pommitettiin seitsemän kertaa. Kaikkiaan 51 rakennusta luetteloitiin huomattavaksi vaurioituneeksi tai tuhoutuneeksi. Heinäkuun 7. päivänä klo 10.50 ilmavalvoja Lauri Turunen merkitsi päiväkirjaansa, että noin 12 ryssän pommikonetta käsittävä laivue saapui kaupunkia kohti. Oman hävittäjälaivueen, IT-tykistön ja vihollisen kesken tapahtui taisteluja, jonka aikana kolme ryssän konetta pudotettiin. Vihollinen heitti pommeja ja ne putosivat Peltolaan, Mäntylään ja lentokentän ympärille noin sata kappaletta.
Eri sisältöisiä lentolehtisiä pudotettiin kaupunkiin. Vuoden 1942 Joensuu säästyi ilmahyökkäyksiltä, mutta seuraavan vuoden tilastoihin tuli jälleen tappioita: neljä pommitusta, kaksi kuollutta ja seitsemän loukkaantunutta. Ankarin pommitus oli toukokuun 2. päivänä, jolloin kaksi henkilöä kuoli ja viisi haavoittui. Vuoden 1944 ainoa pommitus oli illalla 4.4., mutta tuhot olivat suuret: asemalle pudonneet pommit tappoivat viisi henkilöä ja haavoittivat neljää.
Neuvostojoukkojen suurhyökkäys Kannaksella kesäkuussa 1944 toi evakkovirran Joensuuhun. Ruuhkia oli vähemmän kuin talvisodan päätyttyä ja henkilöliikenne oli noin 24 000 henkeä. Joensuuhun jäi vuoden 1944 lopun lukujen mukaan 1172 henkeä ja seuraavina vuosinakin siirtolaisia jäi Joensuuhun noin saman verran.



1  2  3  4  5  6  7