ALUE JA ULKOASU

Salpalinja ja Joensuun bunkkerimuseo

kuva

Salpalinjan rakentaminen Suomen itärajalle aloitettiin heti talvisodan jälkeen. Rakennusvuodet olivat 1940-1944. Linja ulottuu Suomenlahdelta Sallaan ja sieltä kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle asti. Salpalinjan rakentamisen aloitti ruotsalainen vapaaehtoisjoukko, jonka vahvuus oli 900 miestä. Suurimmillaan työvoiman määrä oli vuonna 1941, jolloin työssä oli 35000 miestä ja 2000 muonituslottaa Hanketta pidetään vieläkin Suomen suurimpana rakennustyömaana kautta aikojen. Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, mutta kesällä 1944 se antoi olemassaolollaan rohkeutta ja selustatukea raskaissa torjuntataisteluissa. Lisäksi se vaikutti Neuvostoliiton sodanjohdon päätökseen keskeyttää hyökkäykset Suomen rintamalle.

Salpalinjassa on mm:
n.700 teräsbetonista ase- ja majoituskorsua
n. 350 km piikkilankaesteitä
n. 200 km kivipanssariesteitä
n.130 km kaivanto esteitä
n. 350 km taistelu- ja yhteishautaa
n. 3000 kpl puista kenttälinnoitetta
250 kpl pallokorsuja

Luolia eli tunneleita louhittiin Salpa-asemaan Suomenlahti-Raikuu välille 25 kpl. Niitä tarvittiin yhdistelmäluolina, eli aseita ja miehistön majoitusta varten.

Myös suuria 60-400 miehen luolia rakennettiin majoitukseen tai joukkosidontatarpeiksi. Lähes kaikki luolat jäivät keskeneräisiksi. Talvisodan päätyttyä Laatokan meripuolustuksen aseistus ja kalusto evakoitiin uuden rajan taakse. Tästä materiaalista osa sijoitettiin Salpa-asemaan. Raskasta tykistöä varten rakennettiin linnakkeet. Viimeinen korsu rakennettiin syksyllä 1953 Korian varuskuntaan.

Korsun päämitat olivat:
-ulkohalkaisija 460 cm -sisähalkaisija 325 cm
-sisäkorkeus korkeimmalta kohtaa 240 cm
-betonirautaa n. 580 kg
-betonia 20-24 kuutiometriä.

Kiveys, joka esti ammusta tunkeutumasta korsun alle, oli työnä samaa suuruusluokkaa kuin korsun valaminen ja tämäkin edellyttäen, että kiveä oli helposti saatavissa.

Työvoimaa yhden korsun rakentamiseen tarvittiin:
-ilman kiveystä 300 mies-, 10 hevos- ja 6 autotyöpäivää
-kiveyksellä varustettuun korsuun vastaavasti 700, 12 ja 26 työpäivää.
5.6.44 laskettiin perustyyppisen korsun hinnaksi 86 532 mk.


1  2  3  4  5  6  7