SYNTY

Pielisjoen tyttären kasvu kaupungiksi

kuva

Suuren Pohjan sodan ja siihen kuuluneen isonvihan rasitukset kuluttivat kansaa. Veijo Saloheimon laskelmien mukaan Pohjois-Karjala menetti asukkaistaan runsaan kolmanneksen nälkävuosien ja suuren Pohjan sodan aikana. Uudenkaupungin rauhan 1721 raja katkaisi jälleen kerran pohjoiskarjalaisten yhteydet Laatokan Karjalaan ja Viipuriin. Tilannetta pahensi vuonna 1743 solmittu Turun rauha, jossa Ruotsi menetti mm. Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan.

Vuonna 1722 Joensuussa oli 10 asuttua taloa. Professori Veijo Saloheimon mukaan Joensuusta alkoi muodostua rantarivitalojen ryhmä. Taloluku kasvoi edelleen 1700-luvulla.

Joensuu nähtiin useissa eri yhteyksissä sopivaksi maakuntakeskukseksi 1700-luvulla. Johan Lagus ehdotti vuonna 1756 maisterinväitöskirjassaan mm. kauppalan perustamista Joensuuhun sekä Nurmekseen tai Lieksaan. Käsitys Joensuun sopivuudesta maakuntakeskukseksi vahvistui ja muuttui käytännön toimiksi. Vesiliikenteen kannalta Joensuu oli erittäin sopiva tukikohta. Maaliikenteen toimivuutta parannettiin perustamalla majatalolaitoksen ja kyyditysjärjestelmän yhdeksi etapiksi Joensuun Paavolan talo.

Stefan Bennet laati asemakaavaluonnoksen vuonna 1785. Työn pohjana olivat maanmittari P.J. Jellbergin vuonna 1782 tekemät mittaukset. Kapteeni Jacob Gabriel Hougberg piirsi vuonna 1792 Erikoiskartan Joensuun alueesta. Kartta lienee tarkoitettu sotilastarkoituksiin.

Monia valtakunnallisia hankkeita alettiin toteuttaa Joensuussa. Sahatavaran maailmanmarkkinahintojen nopea nousu johti useiden sahojen perustamiseen. Utraan perustettiin sahalaitos 1780-luvulla. Valtion viinanpolttimo valmistui vuonna 1785. Kruunun viljamakasiini perustettiin vuonna 1788. Uusi jyvästörakennus valmistui entisen paikalle vuonna 1852.

Hattujen sodan jälkeen rakennettiin armeijan kenttämakasiini. Kustaa III:n sodan jälkeen perustettiin Kuninkaallisen Karjalan jääkärijoukon harjoituspaikka Joensuuhun. Harjoitukset pidettiin kesäisin kaupungintalon ja taidemuseon välisellä alueella. Joensuun markkinat aloitettiin vuonna 1799. Markkinat kuitenkin kiellettiin vuonna 1821 "turhan ylellisyyden ja huonojen tapojen" leviämisen estämiseksi. Maayhteyksiä paransi vuonna 1807 valmistunut Pielisjoen ponttoonisilta. Venäläisten hyökkäyksen vuoksi silta jouduttiin purkamaan jo seuraavana vuonna. Haminan rauhassa Suomi liitettiin Venäjän yhteyteen. Pohjois-Karjala kuului jälleen muuhun Karjalaan.

Teksti ja kuvat Raimo Vänskä.



1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11