SYNTY

Jään sulaminen vapauttaa elämän - ensimmäiset asukkaat

kuva

Ilmaston lämpeneminen alkoi sulattaa paksua, elämän sulkenutta jääkuorta noin 16000 vuotta sitten. Jään sulaminen seuraili ilmastonvaihteluita. Ensimmäisen huomattavan jään sulamisen pysähtymisajalta on peräisin ulompi Salpausselkä. Sisempi Salpausselkä syntyi noin 10400-10200 vuotta sitten. Jaamankangas syntyi seuraavan sulamisvaiheen aikana 10000 vuotta takaperin. Höytiäinen on lainehtinut vapaana noin 9700 vuotta. Vedenpinta saavutti vähitellen suunnilleen Pyhäselän nykyisen tason. Joensuun alavat alueet alkoivat paljastua ja samalla soistua. Maanpinta nousi ja johti vesistömuutoksiin.

Vesiväylät muuttivat kulkusuuntiaan maan kohotessa nopeammin pohjoisessa kuin etelässä. Pielisjoki puhkaisi uomansa Uimaharjun ja muitten harjujen läpi ja toi mukanaan valtavat määrät hiekkaa jokisuistoon ja Pyhäselän altaaseen noin 8500 vuotta sitten. Myös muualta alkoi Saimaan altaaseen virrata jokia maan kohoamisen vuoksi.

Suursaimaan tulvajärven vesi kohosi hitaasti vuosituhansien ajan. Tulvavedet toivat runsaasti hiekkaa Joensuun alueelle ja hautasivat alleen maanpäällisen elämän. Vedenliike muotoili hiekkamassoja. Enimmillään vesi oli yli 10 metriä nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Vesi ahtautui Salpausselkää vasten ja mursi sen Vuoksenniskan kohdalta noin 5000 vuotta sitten. Syntyi Vuoksi. Vedenpinta aleni luonnollisesti myös Joensuussa. Paljastui laajoja hietikoita, joista tuuli muotoili jopa kymmenkunnan metrin korkuisia dyynejä.

Joensuun Mutala on Pohjois-Karjalan vanhin tunnettu asuinpaikka, josta löydettiin noin metrin syvyydestä liesi ja kiviesineitä yli 7200 vuoden takaa. Joensuun Siihtalasta löydettiin 5800 vuotta vanhat liedet ja kiviset tarve-esineet noin kolmen metrin syvyydestä. Näiden lisäksi esikeraamiselta ajalta on löydetty kivestä valmistettuja työvälineitä Iiksenvaarasta, Iiksensaaresta ja Pataluodosta.

Pienkuvassa eloperäiset ainekset näkyvät muutaman sentin paksuisena raitana noin 65 cm:n syvyydessä hiekkakerrosten alla Utrantien ja Ranta-Mutalantien risteysalueella otetussa kuvassa. Vanhimmat löydöt on tavattu juuri tästä kerroksesta, muinaisesta maan pintakerroksesta.

Varaslammen asutus on peräisin Saimaan tulvan jälkeiseltä ajalta. Varaslammen asuinalueelta on löydetty runsaasti pronssi- ja rautakauden esineistöä. Vesiväylät toimivat kulkuteinä Vienanmeren, Oulujoen, Äänisen ja Laatokan suuntiin. Joensuusta muodostui tärkeä liikenteen tukikohta.

Teksti ja valokuvat Raimo Vänskä.



1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11