SYNTY

Ruotsin valtaan - Joensuun ensimmäiset talot

kuva

Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Käkisalmen lääni liitettiin Ruotsiin. Pohjois-Karjalasta tuli Ruotsin valtakunnan itäisin alue. Luonnolliset yhteydet avautuivat Laatokalle ja Viipuriin. Kuhasalossa oli sijainnut luostari ja Utrassa lohenkalastamo. Pielisensuun alueella Joensuussa sijaitsi vuonna 1631 seitsemän taloa. Enimmillään taloja oli kahdeksan, jotka kaikki olivat ortodoksien asuttamia. Vuosina 1637 ja 1651 taloja oli enää neljä, joissa kaikissa asui ortodokseja.

Ortodoksien poismuutto Venäjälle oli alkanut Stolbovan rauhan jälkeen. Ruotsin painostustoimet ja kesän 1656 ruptuurisota johtivat lähes kaikkien ortodoksien pakenemiseen Venäjälle. Suuri osa näistä pakeni Tveriin saakka, jossa yhä puhutaan tverin karjalaa. Pielisensuu kuului ruptuurin aikaan Herman Flemingin Liperin vapaaherrakuntaan. Vapaaherrakunnan arvioveroluettelossa vuonna 1681 mainitaan professori Veijo Saloheimon mukaan Lasari Mutanen, Heikki Varis, Jussi Lukkarinen, Olli Lukkarinen, Matti Kukkonen, Petteri Saksa ja Petteri Taivainen. Useimpien sukunimet ovat tunnettuja tämänkin päivän Joensuussa.

Pohjois-Karjala oli 1600-luvulla osa maailman tärkeintä tervanpolttoaluetta. Pielisensuun kylä sijaitsi elintärkeän Lappeenrantaan johtavan kuljetus- ja kauppareitin varrella. Kun Ruotsi levitti alueelle hallintonsa, verotuksensa, oikeudenkäytön ja rahansa, Pohjois-Karjalassa siirryttiin kaupassa, veroissa ja maksuissa luontaistaloudesta kohti rahataloutta. Pienkuvassa on Kustaa II Aadolfin kupariäyri, joka on yksi monista Joensuun veturitallin rakennustöiden yhteydessä löydetyistä kätkörahoista.

Veronvuokraus kiristi kansan ja hallitsevien luokkien välejä erityisesti katovuosien yhteydessä. Suuret nälkävuodet 1695-97 tekivät suurinta tuhoaan juuri Itä- ja Pohjois-Suomessa. Uusi sota oli ovella.

Teksti ja valokuvat Raimo Vänskä.



1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11