SYNTY

Viikinkiajasta Novgorodin ja Venäjän valtaan

kuva

Laatokan luoteis- ja pohjoisrannikoilla oli vahva asutus 1000-luvun alussa. Vaikka tuolta ajalta ei ole tietoja Joensuun asutuksesta, Mutalasta löydetty viikinkiajan rautakives antaa viitteitä ihmisen toimista jo ennen 1000-lukua. Samaan asiaan saattaa viitata myös Mutalasta löydetty Rooman 160-luvun rahan barbaarikopio, jollaisia valmistettiin viikinkiaikana. Pienkuvassa Mutalan viikinkiajan rautakirves muiden pohjoiskarjalaisten pronssi- ja rautakauden esineiden joukossa.

Karjala kukoisti taloudellisesti 1100-luvulta 1300-luvun alkuun. Pohjois-Karjala alkoi saada pysyvää asutusta. Muinainen karjalainen kauppatie johti Hansan turkiskeskuksesta Novgorodista Laatokan kautta Saimaan vesistöä myöten Pielisjoen kautta Pieliselle, josta se haarautui kohti Oulujoen vesistöä ja Vienanmerta. Pohjois-Karjala siirtyi Novgorodin hallintaan Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Venäjä alisti Novgorodin vuonna 1495 ja samalla myös Pohjois-Karjalan.

Novgorodin ja Venäjän vallan mukana levisi myös ortodoksinen uskonto, jonka yhtenä tukikohtana toimi Valamon luostari. Munkki Ilja sai käännytystehtävän. Hän toimi Pohjois-Karjalan kirkollisten olojen järjestelijänä. Ilja perusti Joensuun Kuhasaloon luostarin 1530-luvulla.

Venäjän ja Ruotsin 25-vuotisen sodan aikana 1570-1595 luostari hävitettiin. Luultavasti luostari rakennettiin uudestaan, mutta vuoden 1618 maakirjan jälkeen sitä ei enää asiakirjoissa mainita. Luostarin hautausmaa jäi Kuhasalon länsiosassa vielä joksikin aikaa käyttöön. Venäjän sekasortoinen tilanne ja Ruotsin voimistuminen johtivat uusiin selkkauksiin ja rajanmuutoksiin. Teksti ja valokuvat Raimo Vänskä.



1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11