SYNTY

Mihinkäs kohti se kaupunki tehdään ? (jatkoa)

kuva Käytännön ongelmiksi muodostuivat maankäyttöön liittyvät kysymykset. Asemakaava saatiin aikaan vuonna 1840 mutta maa puuttui. Pielisensuun alueen isojako asiaankuuluvine ja -kuulumattomine valituksiin suoritettiin vuosina 1841-45 ja tässä yhteydessä erotettiin kaupunkia varten 1625 tynnyrinalaa jakokunnan maista. Lisämaata hankittiin ostamalla Louhelan ja Martikkalan tilat sekä osa Sirkkalasta. Kaupankäynti vei kauan, sillä kuten odottaa sopi ei myyjän ja ostajan välillä vallinnut suloista sopua kauppahinnasta. Kesäkuussa 1847 kauppa saatiin lopulta syntymään ja maa-alue kaupunkia varten oli kokonaisuudessaan hankittu.

Vasta tässä vaiheessa päästiin myös lopulliseen yksimielisyyteen siitä kummalle puolen Pielisjokea kaupunki tullaan perustamaan. Länsiranta voitti tasaisemman maastonsa vuoksi, eikä tiedettyä maaperän pehmeyttä pidetty esteenä rakentamiselle. Rakentamaan ei vielä päästy sillä valmiina ollut maanmittari Björnholmin laatima asemakaava ei enää kelvannutkaan ja uutta määrättiin laatimaan maanmittaushallituksen ylitarkastaja C W Gyldén. Hänen laatimansa asemakaava sai senaatin hyväksynnän 14.12.1847 ja 26.1.1848 senaatti hyväksyi myös Joensuun kaupungin perustuskirjan. Kaikki oli nyt keisarin käsissä. Marraskuun 29 päivänä vuonna 1848 tsaari Nikolai I vahvisti lopullisesti Joensuun kaupungin perustamisasiakirjat ja kaupunki oli ainakin paperilla virallisesti olemassa.


1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11