SYNTY

Mihinkäs kohti se kaupunki tehdään ? (jatkoa)

kuva Suomen sota 1808-09 katkaisi Suomen ja Ruotsin valtiollisen yhteyden ja Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Vanhat Laatokan Karjalan kaupungit tulivat näin takaisin kotimarkkina-alueeseen, mutta ajatus Joensuun kaupungista jäi elämään edelleen. Sen enempää professori von Haartmanin hallituskonseljin määräyksestä tekemällä kehittämissuunnitelmalla kuin maanmittauskonttorin ylijohtaja Snellmanin kenraalikuvernöörin toimeksiannosta laatimalla Joensuun kaupungin perustamista puoltavalla mietinnölläkään ei saavutettu toivottua tulosta.

Vasta kenraalikuvernöörin apulaiseksi nimitetyn A A Thesleffin Itä-Suomeen suuntaama tarkastusmatka vuonna 1838 sai vauhtia Joensuun kaupunkihankkeisiin. Hänelle jätetyt kolme kirjallista anomusta sisälsivät kaikki esityksen Joensuun kaupungin perustamisesta, joskin toisistaan poikkeavin perusteluin. Ehkä juuri tässä oli syy miksi Thessleff suhtautui esityksiin myönteisesti, tulihan kaupungin tarve näin monitahoisesti esille.

Senaatti, jonka päätösvaltaan kuului asian esittely Keisarille lopullista päätöksentekoa varten, tarttui pikaisesti toimeen Thessleffin viestit saatuaan. Vuodesta 1831 Kuopion lääniksi muutetun läänin maaherralta G A Ramsaylta pyydettiin lausuntoa kaupunkihankkeesta ja hänen vastauksensa oli täydellisesti kaupungin perustamista puoltava. Tämän jälkeen oli senaatin helppo tehdä omalta osaltaan Joensuulle myönteinen päätös. Keisari Nikolai I puolestaan antoi luvan Joensuun kaupungin perustamiseen reilua vuotta myöhemmin 14.11.1839. Miksi kaupunki kuitenkin perustettiin vasta vuonna 1848 ?


1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11